Verorikokset - veropetos, törkeä veropetos ja lievä veropetos

27.9.2024 — Verovelvollisen on verotusta varten ilmoitettava Verohallinnolle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset, tiedot varoistaan ja veloistaan sekä muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Mikäli verovelvollinen ei toimi tällä tavoin, hän voi syyllistyä veropetokseen.

Iltapäivälehdissä on varsin usein artikkeleita siitä, miten joku on verotuksessaan jättänyt ilmoittamatta ulkomaantuloja tai pääomatuloja satojen tuhansien tai jopa miljoonien edestä. Tämä on usein johtanut huomattaviin veroseuraamuksiin sekä pitkiin vero- ja rikosprosesseihin. Iltapäivälehtiä seuraamalla saattaakin jäädä siihen käsitykseen, että ainoastaan miljoonatuloja tienaavat henkilöt joutuisivat syytteeseen veropetoksesta, mikä ei toki pidä paikkaansa.

Milloin henkilö sitten syyllistyy veropetokseen? Rikoslain mukaan veropetokseen voi syyllistyä monella eri tavalla, kuten alla olevasta veropetoksen tunnusmerkistöstä ilmenee.

Rikoslaki 29 luku 1 §, Veropetos

Joka

1) antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta,

2) salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan,

3) veron välttämistarkoituksessa laiminlyömällä verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, tai

4) muuten petollisesti,

aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen, on tuomittava veropetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Lisäksi rikoslaissa on eri säännökset törkeälle veropetokselle ja lievälle veropetokselle. Törkeän veropetoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos veropetoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti. Lisäksi veropetoksen tulee myös kokonaisuutena arvostellen olla törkeä, jotta törkeän veropetoksen tunnusmerkistö täyttyisi.

Lievän veropetoksen tunnusmerkistö täyttyy puolestaan, jos veropetos, huomioon ottaen tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Mainittakoon, että korkein oikeus katsoi tuoreessa 12.9.2024 antamassaan ratkaisussaan KKO 2024:51, että jo noin 1000 euron suuruisen veron välttäminen oli veropetos eikä lievä veropetos. Varsin pienten tulojen ilmoittamatta jättäminen voikin siten täyttää jopa perusmuotoisen veropetoksen tunnusmerkistön.

Veropetoksesta tuomitseminen edellyttää tahallisuutta. Väitettyä veropetosta koskevissa asioissa onkin hyvin yleistä, että Verohallinto/syyttäjä ja rikoksesta epäilty ovat eri mieltä juuri väitetystä tahallisuudesta. Kokemuksemme perusteella juuri tahallisuusvaatimus onkin monesti jokseenkin vaikeaselkoinen monille ihmisille.

Saadessaan esitäytetyn veroilmoituksen aina keväisin moni saattaa ainoastaan pikaisesti vilkaista sitä ja ajatella, että ”verottaja ilmoittaa kyllä sitten, jos siitä puuttuu tuloja ja maksamalla nämä lisäverot, asia on selvä”. Tällaisella toiminnalla saattaa kuitenkin olla hyvin kauaskantoiset seuraukset. Parhaimmassa tapauksessa Verohallinto velvoittaa verovelvollisen ainoastaan maksamaan myöhästymismaksun tai veronkorotuksen. Nämä ovat toki ikäviä seuraamuksia. Se mikä usein tulee monille henkilöille suurena yllätyksenä on se, että Verohallinto voi päättää tehdä poliisille rikosilmoituksen, jos esimerkiksi tuloja on jäänyt ilmoittamatta myös siinä tapauksessa, että verotus on sittemmin oikaistu ja verovelvolliselle määrätyt verot on maksettu. Se mikä niin ikään tulee monelle osittaisena yllätyksenä on se, että viranomaisprosessit kestävät hyvin pitkään. Verorikosprosessiin voi helposti kulua 2–4 vuotta siitä päivästä, kun Verohallinto on tehnyt tutkintapyynnön poliisille siihen, että asiaan on saatu käräjäoikeuden tuomio. Mikäli joku asianosaisista päättää valittaa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, prosessin kestoon voidaan vielä lisätä muutama vuosi.

Puhuttaessa tahallisuudesta voidaankin hieman tiivistäen todeta, että verovelvollisella on velvollisuus tarkastaa esitäytetyn veroilmoituksen tiedot, täydentää tietoja tarvittaessa ja velvollisuus myös pyytää neuvoja veroilmoituksen täyttämisessä, jos hän on epävarma jostakin verotukseen liittyvästä asiasta. Verovelvollinen ei myöskään lähtökohtaisesti voi menestyksekkäästi vedota tietämättömyyteensä lain sisällöstä.

Mikäli joudut veroprosessin kohteeksi, asianajajan puoleen on lähtökohtaisesti hyvä kääntyä jo siinä vaiheessa, kun olet saanut ensimmäisen yhteydenoton Verohallinnolta tai poliisilta. Tällöin asianajajan mahdollisuudet auttaa sinua parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisessa ovat yleensä parhaimmat.

Asianajotoimisto Reims & Co Oy:llä on pitkä kokemus verotusta koskevista kysymyksistä ja asiakkaidemme avustamisesta niin verotarkastuksissa kuin verotusta koskevissa oikeudenkäynneissä. Toimistomme asianajajilla on myös hyvin laaja kokemus veropetoksesta epäiltyjen henkilöiden avustamisesta poliisin kuulusteluissa/esitutkinnassa ja rikosoikeudenkäynneissä. Avustammekin teitä mielellämme verotukseen ja muihin oikeudenaloihin liittyvissä asioissa.