Muutto ulkomaille – verovelvollisuusasema Suomessa

30.12.2024 — Moni suomalainen asuu elämänsä aikana ulkomailla esimerkiksi työkomennuksen takia tai muuttaa töiden tai muiden syiden vuoksi pysyvästi ulkomaille. Monella on käsitys, että muutto Suomesta katkaisisi välittömästi kaiken verovelvollisuuden Suomeen. Näin saattaa olla joissain tapauksissa, mutta yleensä harvemmin. Suomen verotusoikeuteen vaikuttaa kansallinen verolainsäädäntö, mutta myös Suomen solmimat verosopimukset n. 70 valtion kanssa.

Kuuden kuukauden sääntö ulkomailla työskenteltäessä

Monelle töiden takia ulkomaille muuttavalle riittää, että Suomi ei verota ulkomaan työskentelyn aikaista palkkatuloa. Tämä onnistuu tilanteissa, joissa ulkomaille lähdön syy on nimenomaan työnteko ja työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään puolen vuoden ajan. Lisäksi vaaditaan, että työskentelyvaltiolla on verotusoikeus tähän palkkatuloon ja viimeisenä, että henkilö ei ulkomailla työskentelyn aikana oleskele Suomessa yli kuutta päivää jokaista täyttä työskentelykuukautta kohden. Mikäli kaikki em. edellytykset täyttyvät, ulkomailla työskentelystä saatu palkkatulo vapautetaan Suomessa menevästä tuloverosta ns. kuuden kuukauden verovapaussäännön nojalla.

Pääomatulot ulkomailla asuessa

Kuuden kuukauden sääntö koskee nimenomaan työnteosta maksettua palkkaa ja sen verosta vapauttamista Suomessa. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske esimerkiksi pääomatuloja, kuten mahdollisia vuokratuloja, osinkotuloja tai omaisuuden myynnistä saatuja luovutusvoittoja. Suomella on ulkomaille muuttaneen Suomen kansalaisen em. tuloihin verotusoikeus lähtökohtaisesti muuttovuoden ja sitä seuraavien kolmen vuoden ajan. Suomesta ulkomaille muuttanutta henkilöä pidetään lähtökohtaisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena tämän ajan. Yleisesti verovelvollinen henkilö on Suomessa verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan. Kuitenkin jos Suomen ja tämän toisen valtion välillä sovellettavassa verosopimuksessa olisi määräys siitä, että verotusoikeus on ainoastaan tällä toisella valtiolla, niin tällöin noudatetaan tätä verosopimuksen määräystä.

Henkilön ollessa Suomessa yleisesti verovelvollinen, verotusoikeus voi olla tietyissä tilanteissa ja tiettyjen tulojen kohdalla ainoastaan tällä toisella valtiolla, mikäli kyseistä henkilöä voidaan pitää verosopimuksen mukaan tässä toisessa valtiossa asuvana. Suomen solmimissa verosopimuksissa on oma artiklansa siitä, miten verosopimuksen mukainen asuinvaltio ratkaistaan. Verosopimuksen mukaisen asuinvaltion voitaneen harvoin katsoa siirtyvän Suomesta esimerkiksi henkilön työskentelyvaltioon ainakaan tilanteessa, jossa työkomennus ulkomailla on suhteellisen lyhyt ja työntekijän muu perhe jää Suomeen työskentelyn ajaksi.

Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus Suomessa

Joissain tilanteessa voi olla kyse myös siitä, että Suomen kansalaisen muuttaessa pysyvästi ulkomaille hänelle ei katsota jäävän lainkaan ns. olennaisia siteitä Suomeen. Tällöin on mahdollista, että poismuuttanutta henkilöä voitaisiin pitää Suomessa rajoitetusti verovelvollisena heti muutosta lähtien. Tämä vaatii kuitenkin henkilön omaa aktiivisuutta, eli hänen pitää vaatia verohallinnolta rajoitetusti verovelvollisen statusta. Rajoitetusti verovelvollinen henkilö maksaa Suomeen veroa ainoastaan ns. Suomesta saadusta tulosta. Suomesta saatuja tuloja ovat esimerkiksi Suomessa sijaitsevasta kiinteistöstä saatu vuokratulo tai suomalaisesta osakeyhtiöstä saatu osinkotulo. Nämä tulot ovat siten veronalaisia myös Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle henkilölle. Suomesta saatuja tuloja eivät sen sijaan ole esimerkiksi ulkomailla sijaitsevasta kiinteistöstä saatu vuokratulo tai ulkomaille sijoittuneesta yhtiöstä saatu osinkotulo.

Olennaisia siteitä, joiden olemassaolo estää rajoitetusti verovelvollisen statuksen saamisen, ovat mm. puolison tai asunnon jääminen Suomeen. Myös se, että henkilö työskentelisi Suomessa tai kuuluisi Suomen sosiaaliturvaan, ovat este rajoitetun verovelvollisuuden saamiselle. Olennaisia siteitä, jotka estävät rajoitetusti verovelvollisen statuksen saamisen heti muuttohetkestä lähtien, voi olla muitakin.

Yhteenveto

Se, miten Suomen kansalaisen ulkomaille muuton jälkeen saamien tulojensa verotus tapahtuu, perustuu useaan eri tekijään. Palkkatulon osalta olennaista on se, ovatko edellytykset kuuden kuukauden säännön soveltamiselle olemassa. Pääomatulojen osalta keskeisin kysymys on henkilön verovelvollisuusasema Suomessa ja toisaalta myös mahdollisen verosopimuksen voimassaolo ja sen määräykset eri tulojen verottamisesta. Huomionarvoista on, että verosopimuksen määräykset menevät aina kansallisen verolain edelle, mutta ei toisinpäin. Jos siis Suomen sisäinen verolainsäädäntö antaa Suomelle verotusoikeuden tiettyyn tuloon, mutta sovellettava verosopimus estää tulon verottamisen Suomessa, niin tuloa ei tällöin Suomessa saa verottaa. Ulkomaille muutto ja siihen liittyvät verokysymykset voivat monesti olla hankalia ja saattavat vaatia asian läpikäyntiä veroasiantuntijan kanssa. Autamme mielellämme kansainväliseen verotukseen liittyvissä kysymyksissä.