Kansainvälinen perintöverotus

3.4.2025 — Yhä useampi muuttaa elämänsä aikana ulkomaille tai omistaa omaisuutta ulkomailla. Tämä tarkoittaa myös kansainvälisten perintöverotustilanteiden yleistymistä. Kun perimystilanteet ylittävät valtioiden rajat, perintöverovelvollisuus voi vaihdella merkittävästi riippuen siitä, mikä oli vainajan viimeisin asuinpaikka, missä maassa perinnönsaaja asuu tai missä maassa perittävän omaisuus sijaitsee. Kansainvälisissä perintötilanteissa perintöverovelvollisuus voi yllättää ja on oltava tarkkana, siitä mihin maahan perintöveroa tulee maksaa ja minkä maiden veroviranomaisille perinnöstä tulee ilmoittaa.

Kansainvälisissä perimystilanteissa perintöveroa on maksettava Suomen perintö- ja lahjaverolain nojalla Suomeen kolmessa eri tilanteessa:

1. Perinnönsaaja asuu Suomessa ja saa perintöä ulkomailta
2. Perinnönsaaja asuu ulkomailla ja perinnönjättäjä asui ulkomailla, mutta perittävään omaisuuteen kuuluu Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta tai sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jonka varoista yli 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta (eli esimerkiksi kiinteistöjä, kesämökkejä, metsätiloja tai asunto-osakeyhtiön osakkeita)
3. Perinnönsaaja asuu ulkomailla, mutta perinnönjättäjä asui kuolinhetkellään Suomessa

Kahdessa ensimmäisessä tilanteessa perinnönsaajan tulee antaa saamastaan perinnöstä perintöveroilmoitus Suomessa verohallinnolle. Perintöveroilmoitus on annettava kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Kansainvälisissä tilanteissa tämä kolmen kuukauden määräaika harvoin riittää, joten olennaista on muistaa hakea ilmoituksen jättämiselle tämän määräajan kuluessa riittävän pitkää pidennystä.

Kolmannen kohdan mukaisessa tilanteessa perintöveroilmoitusta ei tarvitse antaa, sillä perinnönjättäjän viimeisen asuinpaikan ollessa Suomessa, on perittävän jälkeen laadittava perukirja, joka toimitetaan Suomessa verohallinnolle. Perukirja toimii tällöin perintöveroilmoituksen tapaan ilmoituksena perinnöstä ja verottaja saa perukirjan perusteella tiedot perintöverotusta varten.

Kansainvälisissä perintötilanteissa on tärkeää myös huomata, että Suomen solmimat perintöverosopimukset voivat vaikuttaa perintöverovelvollisuuteen Suomessa. Suomi on solminut perintöverotusta koskevan verosopimuksen kuuden eri maan kanssa. Näihin maihin lukeutuvat Tanska, Alankomaat, Ranska, Sveitsi, Islanti ja Yhdysvallat. Perintöverosopimuksia koskien on keskeistä muistaa, että ne voivat toimia ainoastaan Suomen kansallisen lainsäädännön mukaista verotusoikeutta rajoittavina, mutta eivät verotusoikeutta laajentavina tekijöinä. Verosopimuksilla Suomi ei voi siis saada verotusoikeutta perintöön, johon sillä ei perintö- ja lahjaverolain perusteella olisi jo verotusoikeutta. Lähtökohtaisesti perintöverosopimuksilla pyritään kaksikertaisen verotuksen välttämiseen eli siihen, ettei samasta perinnöstä makseta perintöveroa kahteen eri maahan.

Vaikka Suomella ei olisi verosopimuksen mukaan verotusoikeutta perintöön, on muistettava, ettei tämä vapauta velvollisuudesta antaa pe­rin­tö­ve­roil­moi­tus. Näin ollen perinnönsaajan on tärkeää ensisijaisesti selvittää, onko hän velvollinen antamaan perintöveroilmoituksen.

Perintöverosopimusten ulkopuolisissa tilanteissa verovelvollisuus ratkeaa Suomessa perintö- ja lahjaverolain nojalla. Tällöinkin kaksinkertainen verotus voidaan välttää vaatimalla toisessa maassa maksetun perintöveron perusteella perintö- ja lahjaverolain mukaista hyvitystä Suomessa määrättävästä perintöverosta. Perintöverosopimusten ulkopuolisista tilanteista esimerkkinä voidaan mainita Ruotsi. Ruotsin ja Suomen välillä ei ole voimassa olevaa perintöverosopimusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos perinnönjättäjä asui kuolinhetkellään Suomessa ja perinnönsaaja puolestaan Ruotsissa, tulee perinnönsaajan maksaa Suomen perintö- ja lahjaverolain nojalla perintöveroa Suomeen. Perintöverovelvollisuus Suomeen syntyy siis siitä huolimatta, vaikka Ruotsissa perintöveroa ei ole.

Esimerkkinä maasta, jonka kanssa Suomi on solminut perintöverosopimuksen, voidaan puolestaan mainita Yhdysvallat. Suomen ja Yhdysvaltojen solmiman perintöverosopimuksen mukaisesti perintö verotetaan lähtökohtaisesti sen valtion lain mukaan, jossa omaisuus sijaitsee. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa kumpikaan sopimusvaltioista ei toimita verotusta sijainnin perusteella. Tällöin omaisuuden on katsottava sijaitsevan siellä missä perinnönjättäjällä oli laillinen kotipaikka kuolinhetkellään. Tämä kaventaa Suomen perintöverotusoikeutta, sillä Suomen perintö- ja lahjaverolaki ei aseta omaisuuden sijaintiin liittyviä rajoituksia perintöverotukseen liittyen.

Kansainvälisissä perimystilanteissa on myös huomattava, että perintöverovelvollisuus on erillinen asia siitä, mitä lakia perimykseen sovelletaan. Tämä kysymys ratkeaa kansainvälisen yksityisoikeuden säännösten ja tapauksesta riippuen kansainvälisten sopimusten nojalla.

Asianajotoimisto Reims & Co Oy:llä on laaja kokemus kansainvälisiä perintötilanteita koskevista kysymyksistä. Avustamme mielellämme kansainvälisiin perintötilanteisiin ja niiden verotukseen liittyvissä kysymyksissä.