Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen kannattaa

31.5.2019 — Edunvalvontavaltuutusta koskeva laki (648/2007) tuli voimaan marraskuussa 2007. Lain myötä kenellä tahansa on ollut mahdollisuus edunvalvontavaltuutuksella itse etukäteen järjestää asioidensa hoito sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi.

Edunvalvontavaltuutuksen hyödyt ovat selvästi nähtävissä nyt, kun lain voimaantulosta on kulunut reilu kymmenen vuotta ja edunvalvontavaltuutuksia on maistraatin toimesta vahvistettu. Edunvalvontavaltuutuksen laatineiden henkilöiden asioiden hoito sujuu helposti ja joustavasti verrattuna esimerkiksi niihin henkilöihin, joiden asioita hoitaa yleinen edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutusta koskeva valtakirja kannattaa laatia ajatuksella, jotta se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla valtuuttajan toiveita ja helpottaa valtuutetun toimintaa.

Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, keillä on oikeus edustaa valtuuttajaa. Valtakirjassa on hyvä nimetä ensisijaiselle valtuutetulle varahenkilöitä, mikäli ensisijainen valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtäväänsä. Toissijainen valtuutettu nimetään sen varalta, että ensisijainen valtuutettu ei ota valtuutetun tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan edunvalvontavaltuutetun tehtävää. Varavaltuutettu nimetään sen varalta, että ensisijainen tai toissijainen valtuutettu tulee tilapäisesti (esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi) kykenemättömäksi hoitamaan edunvalvontavaltuutetun tehtävää. Varahenkilöitä kannattaa nimetä tarpeeksi ja mahdollisuuksien mukaan eri ikäryhmistä. Yhdeksi varavaltuutetuksi on mahdollisten esteellisyystilanteiden varalta suositeltavaa nimetä joku luotettu ystävä, joka ei ole valtuuttajan eikä valtuutettujen sukulainen. Esteellisyystilanteita voi perheen sisällä syntyä erityisesti lahjojen antamisen ja perinnönjaon yhteydessä tai kun halutaan myydä kiinteistö perheenjäsenelle.

Edunvalvontavaltuutuksen laatijan tulee pohtia, mihin kaikkiin asioihin hän tahtoo ulottaa edunvalvontavaltuutuksen. Tyypillisesti valtuutettu oikeutetaan edunvalvontavaltuutuksella edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Valtuutettu voidaan lisäksi oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa häntä itseään koskevissa asioissa, kuten terveyden- ja sairaanhoidossa.

Kun valtuutettu hoitaa tehtäväänsä, hänelle voi esimerkiksi tulla eteen tilanne, jossa hänen pitäisi myydä valtuuttajan omistama kesämökkikiinteistö. Lain erityissäännön mukaan kiinteistöjen luovuttamisen, kiinnittämisen ja panttaamisen osalta täytyy ottaa nimenomainen määräys valtakirjaan. Kiinteistöä koskevan ehdon puuttuminen johtaa kiinteistöä koskevien oikeustoimien osalta ylimääräiseen edunvalvojan määräämiseen ja lupaprosessiin.

Valtuuttaja saattaa lisäksi toivoa, että hänen omaisuudestaan on mahdollista myöhemmin tehdä lahjoituksia. Valtakirjassa täytyy tällöin olla lahjan antamisen perusteet yksilöityinä.