Edunvalvontavaltuutetun valintaan liittyviä näkökohtia

5.3.2025 — Edunvalvontavaltuutuksen tekemisellä henkilö voi itse vaikuttaa siihen, kenet hän haluaa hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutettuna toimii usein joku valtuuttajan lähipiiristä. Valtuuttajan tulee valita valtuutettu huolella, koska tehtäväänsä sopimattoman edunvalvontavaltuutetun erottaminen tehtävästään on käytännössä hyvin vaikeaa. Mikäli holhousviranomainen päätyy katsomaan, että valtuutettu on sopimaton tehtäväänsä, määrää käräjäoikeus valtuuttajalle edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutus menettää merkityksensä.

Edunvalvontavaltuutus on osoittautunut suosituksi ja toimivaksi tavaksi varautua ennakolta sairastumisen tai ikääntymisen aiheuttamaan toimintakyvyn heikentymiseen. Laatimalla edunvalvontavaltakirjan henkilö voi itse etukäteen päättää, kenet hän haluaa valtuutetukseen hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltakirjaan tulee aina nimetä varsinainen valtuutettu. Valtuutettu on usein valtuuttajan lähipiiristä (tyypillisesti puoliso tai aikuinen lapsi), mutta valtuutettuna voi kuitenkin toimia kuka tahansa yksityishenkilö, jota kohtaan valtuuttaja tuntee erityistä luottamusta. Yritystä, yhdistystä tai yleistä edunvalvojaa ei voi nimetä valtuutetuksi. Valtakirjassa on hyvä nimetä myös toissijainen valtuutettu siltä varalta, että varsinainen valtuutettu on pysyvästi kykenemätön toimimaan valtuutettuna tai hän ei halua ottaa tehtävää vastaan. Toissijaisia valtuutettuja voi nimetä useamman (esimerkiksi kaikki valtuuttajan lapset). Valtuutettujen lukumäärää ei ole rajoitettu, mutta valtakirjaan on aina hyvä laittaa merkintä siitä järjestyksestä, jossa heidän toivotaan ryhtyvän tehtävään. Valtuutetun ja toissijaisen valtuutetun lisäksi valtakirjaan on syytä nimetä myös varavaltuutettu niitä tilanteita varten, joissa varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä. Tyypillisesti valtuutettu tulee tilapäisesti estyneeksi esteellisyyden takia ja varavaltuutetun on siksi hyvä olla perheen ulkopuolinen henkilö.

Edunvalvontavaltuutettuna toimiminen on vastuutehtävä ja valtuuttajan on syytä valita valtuutettu huolella. Jos valtuuttajalla ei ole lähisukulaisia, voi sopivan henkilön löytäminen olla vaikeaa. Valtuuttajan tulee aina varmistua siitä, että valtuutetuksi nimettävä henkilö on halukas ottamaan tehtävän vastaan ja ymmärtää, mitä häneltä edunvalvontavaltuutettuna odotetaan. Mikäli sopivaa henkilöä ei löydy valtuutetun tehtävään, voi myös asianajaja ottaa tehtävän hoitaakseen. Tällöin on mahdollista toimia niin, että asianajaja edustaa valtuuttajaa tämän taloudellisissa asioissa ja henkilöä koskevissa asioissa valtuutettuna toimii ystävä tai sukulainen.

Joskus vastaan tulee tilanteita, joissa valtuutetun toimintaan liittyy epäily väärinkäytöksistä. Käytännössä väärinkäytöstilanteet koskevat useimmiten valtuuttajan taloudellisten asioiden hoitamista. Edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa ei ole nimenomaisia säännöksiä siitä, miten tehtävässään kykenemättömäksi tai sopimattomaksi osoittautunut henkilö voidaan erottaa. Valtuutetun toimiessa sopimattomasti valtuuttaja voi peruuttaa valtuutuksen, jos hän ymmärtää asian merkityksen. Jos valtuuttaja ei kykene peruuttamaan valtuutusta, on valtuutetun toiminnasta mahdollista tehdä kantelu holhousviranomaiselle (Digi- ja väestötietovirasto). Holhousviranomainen voi vaatia valtuutettua antamaan toiminnastaan tilin ja sen liitteenä tarpeelliset tositteet ja asiakirjat. Holhousviranomainen tutkii toimitetun aineiston perusteella, onko valtuutettu hoitanut tehtävänsä asianmukaisesti. Holhousviranomaisella on asiaa selvittäessään oikeus pyytää tietoja myös muilta tahoilta, kuten pankeilta tai muilta viranomaisilta.

Mikäli holhousviranomainen päätyy siihen, että valtuutettu on sopimaton valtuutetun tehtävään, pyydetään käräjäoikeutta määräämään valtuutetulle edunvalvoja. Edunvalvojan määräämisen seurauksena edunvalvontavaltuutus lakkaa olemasta voimassa varsinaiseen valtuutettuun nähden ja edunvalvojan määrääminen estää valtuutuksen vahvistamisen myös toissijaisen valtuutetun osalta. Edunvalvontavaltuutus menettää tässä tilanteessa merkityksensä. Käräjäoikeuden määräämän edunvalvojan toimintaan sovelletaan holhoustoimesta annetun lain säännöksiä mm. oikeustoimien luvanvaraisuudesta ja lahjoituskiellosta. Mikäli valtuuttaja oli laatimassaan edunvalvontavaltakirjassa antanut valtuutetulle laajat toimintavaltuudet, estää edunvalvojan määrääminen tietyissä tilanteissa valtuuttajan valtakirjassa ilmaiseman tahdon toteutumisen. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuu myös valtuuttajalle kuluja.

Edunvalvontavaltuutusta koskevaa lakia ollaan parhaillaan ajantasaistamassa ja edunvalvontavaltuutukseen liittyvät väärinkäytöstilanteita on käsitelty myös lain uudistamistarpeita koskevassa Oikeusministeriön työryhmän mietinnössä (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:1). Työryhmä on arvioinut tarvetta edunvalvontavaltuutetun vapauttamista koskevalle erityissäännökselle. Yhtenä vaihtoehtona on pohdittu sääntelyn muuttamista niin, että valtuutetun tullessa erotetuksi voitaisiin valtuutus vahvistaa toissijaiseen valtuutettuun nähden. Työryhmä on mietinnössään päätynyt siihen, että voimassa olevan sääntelyn mukaiset keinot tehtäväänsä sopimattoman valtuutetun vapauttamiseksi ovat riittävät, eikä tarvetta erityissääntelylle ole. Valtuutettu ja toissijainen valtuutettu ovat useimmiten keskenään lähisukulaisia. Valtuutuksen vahvistaminen toissijaiseen valtuutettuun nähden ei olisi väärinkäytöstilanteissa asianmukainen ratkaisu, sillä esteellisyyssäännökset voisivat vaikeuttaa aiemmin toimineen valtuutetun toiminnan selvittämistä. Valtuutuksen vahvistaminen toissijaiseen valtuutettuun nähden ei voisi muutoinkaan olla automaattista, sillä toissijaisella valtuutetulla tulee olla mahdollisuus kieltäytyä tehtävästä.

Toimistomme oma kokemus on se, että tehtävään sopimattoman edunvalvontavaltuutetun erottaminen tehtävästään on käytännössä erittäin vaikeaa ja aikaa vievää. Mahdollisia väärinkäytöksiä ehtii tapahtua aikana, jolloin erotusprosessi on vireillä. Tämän takia edunvalvontavaltuutetun valinta on tehtävä huolellisesti ja myös edunvalvontavaltuutuksen päivittäminen säännöllisesti on tarpeen. Lisäksi edunvalvontavaltakirjaan olisi syytä kirjata jonkinlainen yksityisluonteinen valvontamekanismi, jolla valtuuttajan muilla läheisillä on valtuutuksen voimassaollessa oikeus saada tietoja valtuuttajan taloudellisten asioiden hoidosta. Muutoin kantelun tai tutkintapyynnön tekeminen valtuutetusta on hankalaa, jos taloudellisten asioiden hoidossa tapahtuneista väärinkäytöksistä ei ole saatavilla näyttöä.

Asianajotoimisto Reims & Co Oy:llä on pitkä kokemus edunvalvontavaltuutuksia koskevista kysymyksistä. Avustamme teitä mielellämme edunvalvontavaltakirjojen laatimisessa ja tarkastamisessa sekä edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä.